Mitä on skeittaus? – Lajiesittely ja kattava opas aloittelijalle

Rullalautailu eli skeittaus on monipuolinen ja jännittävä urheilulaji, joka yhdistää urheilullisuuden, taiteen ja yhteisöllisyyden. Tässä artikkelissa tarkastelemme skeittauksen perusteita, sen historiaa, suosiota Suomessa ja paljon muuta.

Mitä on skeittaus?

Skeittaus on paljon enemmän kuin pelkkä liikkumistapa – se on elämäntapa ja harrastus. Skeittaus yhdistää itsensä ilmaisun, kulttuurin ja urheilun ainutlaatuisella tavalla. Laji on kasvanut merkittävästi 1970-luvulta lähtien, ja sen suosio on ollut jatkuvassa kasvussa. Tänä päivänä skeittausta harrastetaan kaikkialla maailmassa, ja se on oleellinen osa urbaania maisemaa.

Uusien temppujen oppiminen tuottaa onnistumisen elämyksiä.

Rullalautailu ei ole sidottu ikään tai sukupuoleen; se on kaikille avoin harrastus. Skeittauksessa yhdistyvät ketteryyden, nopeuden ja luovuuden elementit. Lajia voi harrastaa monin eri tavoin ja useissa eri paikoissa. Yksinkertaisimmillaan skeittilautaa voi käyttää vain kulkuvälineenä, mutta lajin harrastajat mieltävät skeittauksen useimmiten temppujen harjoitteluna. Skeittauksessa on lähes loputtomasti erilaisia temppuja ja niiden variaatioita. Skeittitemppuja voi harjoitella erityyppisissä skeittipuistoissa, kaduilla tai vaikkapa takapihan asfaltilla. Skeittauksessa tyyli on vapaa, ja taitoja voi jatkuvasti kehittää. Uusien temppujen oppiminen tuottaa onnistumisen elämyksiä, mikä tekee harrastuksesta mielekästä ja luo iloa.

Oheisella videolla Mevert kertoo mistä itse saa motivaatiota skeittaukseen.

Kaupunki skeittaajan silmin on kuin iso skeittipuisto.

Temppuja voi harjoitella yksin tai yhdessä kavereiden kanssa. Kaveriporukassa skeittaus muuttuu sosiaaliseksi toiminnaksi, jossa on mahdollista vaihtaa kuulumisia harjoittelun ohella. Skeittauksesta puhuttaessa ei voi sivuuttaa lukuisia erilaisia tapahtumia ja kilpailuja. Tapahtumissa rullalautailijat kokoontuvat yhteen seuraamaan toistensa suorituksia, jakamaan kokemuksia, tukemaan toisiaan ja ylläpitämään skeittausyhteisön henkeä. Skeittaus on kulttuuri, joka kulkee käsi kädessä musiikin, taiteen ja muodin kanssa. Rullalautailu ei ole vain harrastus, vaan se on tapa elää ja nähdä maailma.

Kaupunki skeittaajan silmin on kuin iso skeittipuisto, missä marmoripenkit ja matalat käsikaiteet kutsuu temppuilemaan. Skeittaajan katse hakeutuu vaistomaisesti niihin urbaanin maiseman kohtiin, joissa voi luoda jotain uutta: liukua kaidetta pitkin, flippejä portaiden yli tai grindata penkkien reunoilla.

Videolla skeittaajat seikkailevat Helsingin keskustan spoteilla. 

Mitä hyötyä on skeittauksesta?

Skeittaus tarjoaa lukuisia hyötyjä harrastajilleen. Se on luovaa liikuntaa, joka yhdistää monipuolista kulttuuria ja vahvaa yhteisöllisyyttä. Skeittauksen parissa kaikenikäiset ja eri taitotasojen omaavat harrastajat voivat nauttia yhdessä skeittipuistoissa, missä intohimo lajiin yhdistää heidät. Tämä edistää sosiaalista kanssakäymistä, liikunnallista elämäntapaa ja yleistä hyvinvointia.

Miten aloittaa skeittaaminen?

Skeittauksen aloittaminen on helppoa ja edullista. Tarvitset vain skeittilaudan ja kengät. Skeittilaudan voit lainata kaverilta tai hankkia käytettynä kirpputorilta.

Ei tarvitse maksaa kalliita seura- tai valmennusmaksuja, että voi kehittyä hyväksi skeittaajaksi.

Skeittikaupoissa kuten funky-sb nettikaupasta aloittelijalle suunnatun valmiin skeittilaudan saa jopa alle 100 eurolla. Tämä tekee lajin kokeilemisesta ja harrastamisesta kustannustehokasta verrattuna moniin muihin lajeihin. Ei tarvitse maksaa kalliita seura- tai valmennusmaksuja, että voi kehittyä hyväksi skeittaajaksi. Voit aloittaa skeittauksen lähes missä tahansa – omalla pihalla, koulun kentällä tai yleisissä skeittipuistoissa, jotka ovat ilmaisia käyttäjilleen. Harrastuksen aloittamisen kynnys on matala, ja välttämätön kulu on itse lauta ja skeittikengät. Skeittiseurat, kuten HELride Collective, tarjoavat edullisia skeittikouluja sekä nuorille että aikuisille missä lajiin on helppo tutustua. Vaikka et osallistuisi skeittikouluun, voit aloittaa harrastamisen vaivattomasti. Internet tarjoaa runsaasti ilmaisia opetusvideoita perustempuista aina vaativimpiin liikkeisiin.

Videolla käydään läpi miten tehdään ollie eli hyppy skeittilaudalla. Ollie on perustemppu, joka toimii pohjana lähes kaikille muille tempuille, joten sen harjoittelu kannattaa aloittaa heti, kun skeittilaudalla liikkuminen tuntuu luontevalta. Katso tästä lisää opetusvideoita.

Skeittilauta ja sen osat

• Lauta (dekki): Pääosin Kanadan vaahterasta valmistettu laudan runko, jossa on tyypillisesti kovera muoto ja ylöspäin kaartuvat päät (nose ja tail). Dekin muoto ja koko vaikuttavat skeittauksen tuntumaan ja millaisiin temppuihin lauta soveltuu.
• Griptape (grippi): Karhea pinta, joka liimataan laudan päälle. Gripin tehtävä on tarjota skeittaajalle parempi pito ja hallinta lautaan.
• Trukit: Metallista valmistetut osat, jotka yhdistävät laudan renkaisiin ja mahdollistavat kääntymisen. Trukkeja voi säätää löysemmiksi tai tiukemmiksi riippuen siitä, kuinka paljon kontrollia tai kääntyvyyttä skeittaaja haluaa.
• Renkaat: Yleensä polyuretaanista valmistetut renkaat, jotka määrittävät kuinka hyvin lauta rullaa ja millainen iskunvaimennus on. Eri kovuusasteet soveltuvat erilaisiin ajotyyleihin ja alustoihin.
• Laakerit: Pyöreät laakerit asetetaan renkaiden sisään. Laakerit vaikuttavat suuresti rullauksen sujuvuuteen ja nopeuteen.
• Ruuveja ja muttereita (kiinnitystarvikkeet): Näitä käytetään trukkien ja laudan yhdistämiseen sekä trukkien osien, kuten trukkikumien, pitämiseen paikoillaan.
• Bushings (trukkikumit): Kumin tai muun joustavan materiaalin palat, jotka sijaitsevat trukkien sisällä. Ne vaikuttavat trukkien kääntyvyyteen ja kuinka nopeasti tai hitaasti trukit palautuvat käännöksen jälkeen.

Miten valitsen sopivan skeittilaudan?

Seuraavaksi käydään läpi asioita joita on hyvä ottaa huomioon skeittilaudan valinnassa.

Kokemus opettaa ja lauta, jolla viihdyt parhaiten, voi yllättää.

Laudan leveys

Laudan leveys on yksi tärkeimmistä huomioon otettavista tekijöistä. Leveämmät laudat (8.5″ tai yli) tarjoavat enemmän pinta-alaa ja vakautta, mikä tekee niistä ihanteellisia ramppi- ja kaariskeittaukseen. Kapeammat laudat (7.75″–8.325″) puolestaan ovat helpommin käännettävissä ja sopivat paremmin teknisten temppujen (esim. flippien) harjoitteluun. Huom. leveämmälläkin laudalla flippitemppujen tekeminen onnistuu myös harrastajalle, mutta kapeammilla laudoilla temput on helpompi oppia.

Skeittaajan fyysiset Mitat

Skeittaajan oma koko vaikuttaa laudan valintaan. Jos olet pidempi tai sinulla on suuret jalat, saatat kokea leveämmän laudan mukavammaksi ja vakaammaksi, koska tällöin kengät eivät tule yhtä paljon yli laudasta. Pienikokoisille tai pienijalkaisille skeittaajille kapeampi lauta on puolestaan usein parempi vaihtoehto.

Skeittityyli

Mieti myös, millaista skeittityyliä haluat harrastaa. Jos tekniset temput ja katuskeittaus ovat juttusi, kapeampi lauta voi olla valintasi. Ramppi- tai pool-skeittausta silmällä pitäen taas leveämpi lauta antaa enemmän tilaa jaloillesi ja paremman tuntuman kovalla vauhdilla skeittaukseen.

Pyöräväli

Pyöräväli eli trukkien välinen etäisyys on myös olennainen. Pidempi pyöräväli tuo vakautta ja sopii kovempaan vauhtiin, kun taas lyhyempi pyöräväli tekee laudasta ketterämmän ja kääntyvämmän.

Trukkien ja laudan yhteensopivuus

Varmista, että trukit sopivat lautaan. Trukkien leveyden tulisi olla lähellä laudan leveyttä. Liian kapeat tai leveät trukit voivat vaikuttaa laudan ohjattavuuteen ja vakaisuuteen.

Henkilökohtainen mieltymys

Lopulta henkilökohtaiset mieltymykset ovat avainasemassa. Kokeile erilaisia lautoja ja muotoja, kunnes löydät sen, mikä tuntuu oikealta. Lautaa valitessasi kannattaa käydä paikallisessa skeittiliikkeessä, jossa voit saada neuvoja ja mahdollisuuden testata erilaisia lautoja.

Muista, että laudan valinta on henkilökohtainen prosessi. Kukaan ei voi kertoa sinulle täydellisesti, mikä lauta on paras juuri sinulle. Kokemus opettaa ja lauta, jolla viihdyt parhaiten, voi yllättää. Tämän takia ensimmäiseksi laudaksi usein suositellaan valmista aloittelijalle suunnattua edullisempaa skeittilautaa. Sillä pääsee hyvin alkuun harrastuksessa ja ensimmäisen vuoden skeitattuasi varmaan tiedät jo itse paremmin minkälaisen skeittilaudan haluat seuraavaksi.

Missä voi harrastaa skeittausta Suomessa?

Suomessa on rakennettu viime vuosina monia hienoja skeittipuistoja, jotka tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia lajin harrastamiseen. Useat kaupungit, kuten Helsinki, Espoo ja Tampere ovat panostaneet laadukkaisiin ja haastaviin skeittipuistoihin.

Skeittipuistojen lisäksi skeittausta voi harrastaa useissa muissa paikoissa. Monet skeittaajat nauttivat street-skeittauksesta, jota voi harrastaa esimerkiksi kaupunkien aukioilla ja kaduilla. Hyviä spotteja voi löytyä minkä tahansa kaupungin tai taajaman keskustoista. Esim. rappusia, kaiteita ja penkkejä.

Muistathan kuitenkin, että kaikissa paikoissa skeittaus ei ole sallittua, ja se voi häiritä muita kaupunkitilan käyttäjiä. Suhtaudu ympäristöösi siis kunnioittavasti ja skeittaa siellä, missä se ei häiritse muita.

Tutustu Suomen skeittipuistoihin katsomalla Skeittipuistot Suomessa sarjan jaksoja. Sarjassa esitellään skeittipuistoja ja haastatellaan skeittaajia. Katso tästä lisää jaksoja.

Skeittauksen historia

Rullalautailun juuret ulottuvat 1950-luvun Kaliforniaan, jossa surffaajat halusivat luoda jotakin, mikä simuloi surffausta maalla. Kun aallot olivat huonoja tai liian pieniä, surffaajat etsivät muita keinoja matkia surffausta. Tämä johti ensimmäisten rullalautojen keksimiseen, jotka tunnetaan usein nimellä ”sidewalk surfers”. Nämä varhaiset rullalaudat olivat puupaloja rullaluistimien pyörillä. 1970-luvulla tapahtui rullalautailun suunnanmuutos. Dokumenttielokuva ”Dogtown and Z-Boys” kuvastaa tätä aikakautta, jolloin Zephyr Skate Team -niminen joukko nuoria rullalautailijoita mullisti lajin. He etsivät tyhjiä skeittaukseen soveltuvia uima-altaita ihmisten takapihoilta. Hieman tämän jälkeen lajin suosio jatkoi kasvamistaan ja aloitettiin skeittiparkkien rakentaminen alan harrastajille.

Vuosikymmenten saatossa rullalautailu on kehittynyt alakulttuurista maailmanlaajuiseksi ilmiöksi, jolla on oma identiteettinsä ja vaikutuksensa nykypäivän urheilussa ja kulttuurissa.

Skeittauksen maailmaan kuuluu myös vahva tee-se-itse -henki, jossa skeittipaikkoja ja -rampeja rakennetaan usein yhteistyössä muiden harrastajien kanssa. Suomessa hyvänä esimerkkinä tästä toiminnasta on Suvilahti DIY.